Masennus vai alakuloa?

Tilapäinen mielialan lasku vai pitkäaikainen masennus?

Saako sää sinut tuntemaan olosi synkäksi ja kyhjötteletkö mieluiten sohvalla peiton alla kuuman kaakaon kera? Jos tunnet mielialasi alakuloiseksi, kuinka kauan tämä tunne voi kestää, ennen kuin puhutaan masennuksesta? On normaalia, että mieli välillä vaipuu maahan, varsinkaan jos sinulla on syytä olla surullinen. On luonnollista olla surullinen, kun joutuu käsittelemään takaiskuja, menettää läheisen tai on sairas.

Jos matala mielialasi jatkuu (ilman näkyvää syytä), saatat kärsiä masennuksesta. Rajanveto hetkellisen mielialan muutoksen ja masennuksen välillä ei ole aina selkeä. Ilman lääkärin diagnosoimaa masennusta voit silti tuntea olosi huonoksi, ja tämä tunne voi vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyysi.

Syyt, seuraukset ja hoito

Psykologina puhun usein ihmisille, jotka ovat alakuloisia ja joilla on masennukseen liittyviä oireita. Tässä blogiartikkelissa käsittelen sitä, miten (talvi)masennuksen tunnistaa ja mikä on masennuksen ja alakulon ero. Seuraavassa blogikirjoituksessani käsittelen (talvi)masennuksen syitä ja sen jälkeen käsittelen (talvi)masennuksen ikäviä seurauksia. Päätän artikkelin vinkkeihin ja työkaluihin (talvi)masennuksen hoitoon. Esimerkkien ja taustatietojen avulla opit lisää (talvi)masennuksesta.

Olenko masentunut?

Jos olosi on ollut alakuloinen jonkin aikaa, sinun ei tarvitse mennä lääkäriin. Ota oireesi kuitenkin tosissasi, jos olosi on huono ja ajattelet, että asiaan liittyy syvempi ongelma. Keskustele lääkärin kanssa, hanki asianmukaista tietoa ja pyydä lääkäriä tekemään diagnoosi.

Minulla on huono olo vain talvella

Jos oireesi menevät ohi kevään lähestyessä, olet ehkä kärsinyt talvimasennuksesta. Kesällä olosi on hyvä, mutta heti kun lehdet putoavat syksyllä puista ja päivät lyhenevät, tunnet väsymystä ja alakuloisuutta, energiatasosi laskee, huomaat painonnousua ja suurta unen tarvetta. Monille ihmisille tämä on vuosittainen ilmiö, jotka kutsutaan talvimasennukseksi tai kaamosmasennukseksi. Tällöin et koe kaikkia masennuksen oireita, mutta kokemasi oireet voivat kuitenkin heikentää henkistä ja/tai fyysistä hyvinvointiasi. Erityisesti väsymys on vaiva, jota monet ihmiset valittavat talvella.

Masennuksen ominaispiirteet

Määrittääkseen, onko henkilöllä masennus, psykologit ja psykiatrit käyttävät apuna DSM-5:tä, joka on psykologien diagnostinen ja tilastollinen käsikirja. Lisätietoja on osoitteessa www.dsm5.org.

Voit DSM-5:n kriteerien avulla selvittää, tunnistatko itsessäsi masennuksen piirteitä:

1. Koet viisi (tai useampia) seuraavista oireista kahden viikon aikana ja vähintään yksi oireista on joko (1) masentunut mieliala tai (2) mielenkiinnon tai mielihyvän menetys.
2. Koet masentunutta mielialaa suurimman osan päivästä, lähes joka päivä, mikä ilmenee joko subjektiivisena kokemuksena (esim. tunnet olosi surulliseksi tai tyhjäksi) tai toisten tekemänä havaintona (esim. joku näkee ilmeesi muuttuvan).
3. Kiinnostus tai mielihyvä kaikkiin tai lähes kaikkiin toimintoihin vähenee huomattavasti suurimman osan päivästä, lähes joka päivä.
4. Joko laihdut tahattomasti tai lihot.
5. Koet lähes päivittäistä unettomuutta tai nukut enemmän.
6. Koet väsymystä tai energian puutosta ja liikkeesi hidastuvat.
7. Sinusta tuntuu, ettet ole minkään arvoinen ja koet liioiteltuja tai perusteettomia syyllisyyden tunteita.
8. Keskittymiskykysi on heikentynyt tai olet päättämätön.
9. Sinulla on toistuvia ajatuksia kuolemasta (ei vain kuolemanpelkoa), toistuvia ajatuksia itsemurhasta (ilman erityisiä suunnitelmia), olet yrittänyt itsemurhaa tai sinulla on erityinen suunnitelma itsemurhan tekemiseksi.

Martin kokemus:

Martti (kuvitteellinen nimi) on mies, joka odottaa kauhulla talvea joka vuosi. Varhainen pimeys, vähäinen päivänvalo, kylmät lämpötilat. Vuosia hän on luullut, että vika on vain hänessä ja hän on ehkä syntynyt väärässä maassa. Hän voi paremmin auringon paistaessa. Kun hän joutuu jäämään kotiin jalkapallovamman takia, seinät kaatuvat hänen päälleen. Hän keskustelee tunteistaan yleislääkärinsä kanssa, joka onneksi kiinnittää huomiota hänen tuntemuksiinsa ja kyselee lisää. Lääkäri diagnosoi Martin kärsivän talvimasennuksesta ja ehdottaa hoitoa. Nykyään Martti voi hyvin myös talvella, ja talvimasennus kuuluu menneisyyteen.

Huomaa: Tässä artikkelissa ilmaistu mielipide on kirjoittajan eikä (välttämättä) Dokteronlinen mielipide.