Migreenin oireet

Mitkä ovat migreenin oireet?

Migreeni on päänsäryn muoto, joka ilmenee kohtalaisen voimakkaana tai voimakkaana jyskyttävänä päänsärkynä. Kohtauksilla on aina selkeä alku ja loppu. Migreeni eroaa useimmista muista päänsäryn muodoista oireiden, kuten kohtausten toistuvuuden ja muiden kohtauksen aikana ilmenevien oireiden perusteella. Kolmasosalla potilaista on aurallinen migreeni. Jotkut näkevät tällöin pisteitä, välähdyksiä tai tähtiä ja kärsivät tilapäisestä näön heikkenemisestä. Toiset voivat (myös) voida pahoin, joutua oksentamaan ja he ovat yliherkkiä äänille ja valolle. Migreenin oireet voivat olla niin äärimmäisiä, että kohtauksen aikana potilas ei kykene muuhun kuin ryömimään pimeään nurkkaan.

Migreeni ei siis ole pelkkä päänsärky. Se on krooninen aivosairaus, joka on hoidettavissa, mutta jota ei voida parantaa. Maailman terveysjärjestö on luokitellut migreenin seitsemänneksi pahimmin invalidisoivaksi sairaudeksi.

Migreenikohtauksen neljä vaihetta

Kaikkien migreenipotilaiden oireet eivät ole samanlaisia, vaan oireet vaihtelevat potilaskohtaisesti. Joillakin (hoitamaton) kohtaus kestää neljä tuntia, kun taas toisilla se kestää jopa 72 tuntia. Joillakin on kohtalainen päänsärky, kun taas toiset vertaavat kiputuntemusta pään läpi työnnettäviin partateriin. Joillakin potilailla on 1−2 kohtausta viikossa, mutta on myös mahdollista, että kohtauksia esiintyy muutaman kuukauden välein.

Alla kuvatut migreenin oireet ovat siis luonteeltaan yleisiä ja ne voidaan jakaa neljään vaiheeseen. Migreenipotilaat tunnistavat itsensä näistä oireista enemmän tai vähemmän. Jos et tunnista itseäsi lainkaan, sinulla ei todennäköisesti ole migreeniä.

Vaihe 1: ennakko-oireet

Joillakin migreenipotilailla on useita oireita ennen kohtausta. Nämä ennakko-oireet ilmenevät useita tunteja ennen migreenikohtausta. Niitä ovat muun muassa seuraavat varoittavat oireet:

• mielialan muutokset (levottomuus, liiallinen kuntoilu, ärtyneisyys/hilpeys)
• äärimmäinen väsymys, haukottelu
• unihäiriöt
• yliherkkyys valolle, melulle ja/tai hajuille
• oksentelu ja/tai ripuli
• vähäinen virtsaaminen / nesteen kertyminen, mikä aiheuttaa turvonnutta oloa tai käsien tai nilkkojen turvotusta
• liiallinen syljeneritys
• äkillinen himo tiettyihin ruokiin (esim. juusto tai suklaa).

Vaihe 2: auraoireet

Noin kolmasosa potilaista kokee niin sanottuja auraoireita, jotka kestävät noin 5−60 minuuttia. Yleensä ne alkavat hitaasti ja ne häviävät aina kokonaan. Oireisiin lukeutuvat:

• näkökenttähäiriöt
• (liikkuvien) pisteiden, mosaiikkikuvien, tähtien, valon välähdysten tai sokaisevien siksak-viivojen näkeminen
• puhehäiriöt (sanojen käyttäminen väärin tai tiettyjen sanojen unohtaminen)
• kasvojen, käsivarren tai jalan puutuminen, pistely tai voiman menetys.

Vaihe 3: päänsärky

Hoitamattomassa migreenissä päänsärky kestää noin 4−72 tuntia. Tämän migreenivaiheen tyypillisiä oireita ovat:

• Yleensä kipu rajoittuu pään toiselle puolelle.
• Kipu on keskivaikeaa tai voimakasta, ja se sykkii tai jyskyttää.
• Päänsärkyyn liittyy pahoinvointia ja/tai oksentelua.
• Yliherkkyys valolle, melulle ja/tai hajuille.
• Kaikki ponnistelut tuntuvat mahdottomilta, koska päänsärky pahenee.

Vaihe 4: toipuminen

Hoitamattomassa migreenikohtauksessa potilaat voivat kokea seuraavia oireita jopa päivien ajan:

• ärtyisyys
• väsymys
• keskittymiskyvyn heikkeneminen
• tyhjä olo.

Migreenin oireiden torjuminen

Vaikka migreeniä ei voida parantaa, oireita voidaan hallita hyvin. Kohtaus voidaan ehkäistä ja/tai kohtausten esiintymistiheyttä voidaan vähentää ja niiden vakavuutta ja kestoa lyhentää. Alla kerromme joitakin arvokkaita vinkkejä tämän tueksi:

Vinkki 1: päänsärkypäiväkirja
Aloita päiväkirjalla, johon kirjoitat selkeän kuvauksen kokemistasi oireista. Tämän perusteella yleislääkärisi voi määrittää, onko sinulla migreeni vai ei. Pidä tässä päänsärkypäiväkirjassa tarkkaa kirjaa seuraavista asioista:

• päänsärkykohtausten tiheys
• kohtausten kesto
• kivun voimakkuus
• mahdolliset sivuoireet
• mahdolliset ennakko-oireet
• mahdollinen lääkkeiden käyttö
• kohtausten ja esimerkiksi stressin, väsymyksen, kuukautisten, ehkäisypillerin käytön ja muiden tekijöiden välinen yhteys.

Vinkki 2: varmista, että saat riittävästi lepoa ja rentoutumista
Migreenipotilaat reagoivat muutoksiin muita herkemmin, joten on tärkeää varmistaa, että saat riittävästi lepoa ja rentoutumista. Tämä johtuu siitä, että väsymys ja stressi tai niiden äkillinen loppuminen voivat laukaista migreenikohtauksen.

Vinkki 3: valitse ennaltaehkäisevä lääkitys
Migreenikohtauksia hyvin säännöllisesti sairastavat voivat hyötyä ennaltaehkäisevästä lääkityksestä. Tällaisia lääkkeitä on kuitenkin otettava päivittäin, ja niillä voi valitettavasti olla monia sivuvaikutuksia. Siksi ne sopivat vain lääkärin laatimaan hoitosuunnitelmaan.

Vinkki 4: ota särkylääke
Ottamalla särkylääkettä voit vähentää migreenikohtauksen kipuoireita.

Vinkki 5: triptaanien ryhmään kuuluvat reseptilääkkeet
Niin sanottujen triptaanien ryhmään kuuluvat lääkkeet voivat katkaista migreenikohtauksen. Kaikki eivät kuitenkaan saa toivottua vaikutusta kaikista triptaanilääkkeistä, joten omalääkärisi kanssa neuvotellen päätetään, mikä triptaani sopii sinulle parhaiten. Tämän lääkityksen haittapuolena on, että sillä on monia sivuvaikutuksia.