Migreeni

    Migreeni on aivosairaus, jolle ovat tunnusomaista ankarat päänsärkykohtaukset ja niihin liittyvät muut oireet. Migreeni on neurovaskulaarista päänsärkyä, joka johtuu verisuonten laajenemisesta.

    Hoidot

    Kaikki hoidot
    • Kaikki hoidot
    • Reseptilääkkeet
    • Reseptivapaat lääkkeet
    Merkitys
    • Merkitys
    • Nimi A−Z
    • Nimi Z−A
    • Hinta matala−korkea
    • Hinta korkea−matala

    Kuinka Dokteronline toimii?

    1. 1
      Tilatkaa haluamanne kotitesti
    2. 2
      Tehkää testi kotona
    3. 3
      Saatte tuloksen heti
    4. 4
      Lisätietoa hoitomahdollisuuksista

    Mitä migreeni on?

    Migreeni on aivosairaus, jossa vakavaan päänsärkykohtaukseen saattaa liittyä muita oireita kuten pahoinvointia, oksentelua, aistiyliherkkyyttä tai havaintohäiriöitä (joita kutsutaan myös auraksi). Ero tavalliseen päänsärkyyn on, että migreeni on neurovaskulaarista päänsärkyä, jossa ärsykkeet saavat verisuonet laajenemaan. Sen seurauksena koko hermosto herkistyy. Migreenikohtausten tiheys, voimakkuus ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Migreeni voi jatkua koko eliniän, mutta se saattaa myös rajoittua tiettyyn ikäkauteen. Noin joka kolmas nainen kärsii migreenistä jossain elämänsä vaiheessa, miehistä jonkin verran harvempi. Useimmiten migreeniä esiintyy 15–55-vuotiaiden ikäryhmässä. Joillakin naisilla kohtaukset tulevat vain kuukautisten aikaan. Tätä kutsutaan kuukautismigreeniksi. Migreenikipu tuntuu usein vain yhdellä puolella päätä, ja sille on tyypillistä tykytys tai jyskytys. Migreenikohtauksen aikana kaikki muu tekeminen käy mahdottomaksi. Kohtauksen laukaisevat tekijät vaihtelevat kuukautisista alkoholiin, kirkkaaseen valoon ja stressiin.

    Mistä migreenin tunnistaa?

    Yllä mainittiin jo muutamia tunnusmerkkejä, joista migreenin voi tunnistaa.

    • Monissa tapauksissa migreeniä edeltää auravaihe. Auraan kuuluu monenlaisia oireita, mutta yksi päätunnusmerkeistä on valonvälähdykset ja salamointi.
    • Migreenikohtauksella on selvä alku ja loppu.
    • Kohtauksen aikana migreenipotilas ei pysty tekemään muuta kuin makaamaan vuoteessa.
    • Potilas on yliherkkä valolle ja äänille.
    • Pääkipu on usein toispuoleista.
    • Potilaalla on pahoinvointia.
    • Päänsärky on voimakasta ja tykyttävää tai jyskyttävää.

    Jos teillä esiintyy kaksi tai useampia näistä oireista, suurella todennäköisyydellä kärsitte migreenistä. Yllä mainittujen tyypillisten migreenioireiden lisäksi migreeniin voi liittyä monia muitakin oireita. Sivuoireet ovat luonteeltaan neurologisia, ja ne johtuvat hermoärsykkeistä. Sivuoireita ovat muun muassa näköhäiriöt, ruumiinlämmön nopea aleneminen ja sekavuus.

    Mikä migreenin aiheuttaa?

    Ei ole täysin selvää, mistä migreeni tarkkaan ottaen johtuu. On kuitenkin todistettua, että sairaus on perinnöllinen. Lisäksi tiedetään, että sairauden taustalla on neurologinen prosessi. Aiemmin saatettiin ajatella, että taustalla oli psyykkisiä syitä, mutta tämä selitys on sittemmin todistettu vääräksi. Aivokuvauksen avulla on voitu todeta aktiivisuutta aivorungossa. Mutta vaikka aivoissa ja hermostossa on pystytty havaitsemaan muutoksia, on silti vaikea selittää, mikä kivun tarkkaan ottaen aiheuttaa. Verenkiertohäiriö on yksi syy, joka mainitaan migreenin yhteydessä. Migreenipotilailla voidaan havaita aivoverisuonten spasmeja sekä pään pienten verisuonten laajenemista. Suonten laajenemisen eli vasodilataation seurauksena muodostuu tiettyjä aineita, jotka vuorostaan saattavat aiheuttaa tulehduksia. Nämä tulehdukset saattaisivat aiheuttaa migreenikohtauksen kivut.

    Vaikka migreenin alkusyy on lääketieteellinen, kohtauksen saattavat laukaista psyykkiset tekijät. Stressi ja tunnekuohut saattavat käynnistää kohtauksen. Verisuonten yliherkkyyden ja stressin yhteisvaikutuksesta verihiutaleet liimautuvat yhteen. Verihiutaleiden kokkaroitumisen seurauksena erittyy liiallisesti serotoniinia, jolloin päässä syntyy verisuonispasmeja. 

    Voiko migreeniä hoitaa itse?

    Kuten yllä jo mainittiin, migreenikohtauksen aikana on mahdotonta tehdä yhtään mitään. Vuodelevon lisäksi kipua voidaan lievittää lääkkeillä. Alla kerrotaan, mitä lääkkeitä migreeniin usein määrätään. On myös hyvä välttää aistiärsykkeitä:

    • Kirkas valo
    • Kovat äänet
    • Vahvat tuoksut tai tietyt ruoat, jotka voivat laukaista kohtauksen
    • Korkeat tai matalat lämpötilat

    Miten migreeniä hoidetaan?

    Kohtauksia hoidetaan lääkkeillä, joita kutsutaan ”triptaaneiksi”. Kohtauksia voidaan myös pyrkiä ehkäisemään ennalta. Ennaltaehkäisevänä hoitona lääkettä otetaan etukäteen kohtauksien lieventämiseksi tai ehkäisemiseksi. 

    Lääkkeet
    Kipua lievittävät ”triptaanit” ovat almotriptaani, eletriptaani, frovatriptaani, naratriptaani, ritsatriptaani, sumatriptaani ja tsolmitriptaani. Migreenikohtauksessa aivojen verisuonet ovat laajentuneet, ja triptaanit supistavat verisuonia. Triptaanien ohella määrätään myös parasetamolia, usein yhdessä propyfenatsonin ja kofeiinin kanssa. On mahdollista määrätä myös tulehduskipulääkkeitä kuten diklofenaakkia, ibuprofeenia ja naprokseenia. Tavalliset kipulääkkeet eivät usein imeydy hyvin, jos potilaalla on pahoinvointia. Joskus voidaan antaa ensin pahoinvointilääke.

    Muita aivoverisuonia supistavia lääkkeitä ovat ergotamiini ja metysergidi. Haittavaikutusten takia näitä lääkkeitä kuitenkin määrätään vain harvoin. Muita lääkkeitä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi migreenin hoidossa, ovat beetasalpaajat, pitsotifeeni, topiramaatti, valproiinihappo, botuliinitoksiini A (vain, jos muista lääkkeistä ei ole apua), flunaritsiini (hyvin harvoin) ja amitriptyliini (vain, jos beetasalpaajat ja pitsotifeeni eivät tehoa lainkaan tai riittävästi). Näitä lääkkeitä voidaan määrätä myös migreenin ennaltaehkäisyyn. 

    Elintapamuutokset
    Migreeni vaikuttaa suuresti jokapäiväiseen elämään. Se saattaa aiheuttaa masennusoireita, jolloin potilas joutuu noidankehään. Migreenin mukanaan tuomien huolien helpottamiseksi tai selvittämiseksi voi olla hyödyllistä hakeutua psykologin vastaanotolle. Sairautta ja elintapoja on hyvä tarkastella tietoisesti. Migreenin kanssa on helpompi pärjätä, jos merkitsee muistiin, mitä on syönyt kohtausten tullessa ja mitkä ärsykkeet ovat laukaisseet kohtauksen. Tällöin myös lääkkeiden käyttöä voi kohdentaa paremmin.

    Liikunta, rentoutuminen: Liikuntaa ja rentoutumista suositellaan stressin vähentämiseksi, sillä stressillä on migreeniin negatiivinen vaikutus. Migreenipotilaille tarjotaan erityistä rentoutusterapiaa. Muita mahdollisesti hyödyllisiä ja helpottavia keinoja ovat rentoutushieronnat ja rentoutusharjoitukset.

    Mijn kwartier. https://www.mijnkwartier.nl/migraine/oorzaken/

    Takaisin ylös