• Ehkäisy 

Ehkäisy

Raskaus ei enää tänä päivänä tule yllätyksenä. Ehkäisyn ansiosta seksiä voi harrastaa, vaikka ei haluaisi lasta. Ehkäisymenetelmiä on erilaisia, ja useimmat niistä on tarkoitettu naiselle. Tässä osiossa kerrotaan erilaisista ehkäisymenetelmistä ja niiden käytöstä.

Hoidot

Kaikki hoidot
  • Kaikki hoidot
  • Reseptilääkkeet
  • Reseptivapaat lääkkeet
Merkitys
  • Merkitys
  • Nimi A−Z
  • Nimi Z−A
  • Hinta matala−korkea
  • Hinta korkea−matala

Kuinka Dokteronline toimii?

  1. 1
    Valitset itse hoitosi

    Tutustu vaihtoehtoihin ja valitse tarpeisiisi sopiva hoito.

  2. 2
    Opastamme sinua kaikissa vaiheissa
    Lääkäri käy läpi lääketieteellisen kyselysi ja lähettää
    reseptisi kumppaniapteekkiin.
  3. 3
    Helppo toimitus kotiin

    Pakettisi toimitetaan kotiovellesi helposti ja nopeasti.

Lue lisää

Mitä ehkäisy on?

Ehkäisy on menetelmä, jonka avulla voi välttää ei-toivotun raskauden. Siihen on olemassa erilaisia keinoja. Jotkin ehkäisyvälineet (estemenetelmät) estävät siemennesteen pääsyn kohtuun. Toiset menetelmät muuttavat naisen sukupuolielinten olosuhteita siten, ettei raskaus ole mahdollinen.

Millaisia ehkäisymenetelmiä on?

Karkeasti ehkäisy voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: hormonaalisiin ja ei-hormonaalisiin ehkäisymenetelmiin. Kolmas vaihtoehto on pysyvä ehkäisy (sterilisaatio).

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät

  • Ehkäisytabletti

Yksi eniten käytettyjä ehkäisymenetelmiä on ehkäisytabletti. Sen toiminta perustuu hormoneihin. Useimmat ”e-pillerit” ovat yhdistelmätabletteja, jotka sisältävät naissukupuolihormoneja estrogeenia ja keltarauhashormonia. Tabletin sisältäminä määrinä nämä aineet estävät ovulaation eli munasolun irtoamisen. Lisäksi hormonit muuttavat kohdun(kaulan) limakalvojen rakennetta. Siittiösolujen on vaikeampi tunkeutua kohtuun, eikä mahdollisesti hedelmöittynyt munasolu voi kiinnittyä.

Erilaiset ehkäisytabletit
Ehkäisytabletteja on valittavana eri tyyppisiä, mikä voi joskus aiheuttaa hiukan sekaannusta.

  • Yksivaiheinen ehkäisytabletti: Tämän tyyppisissä tableteissa liuskan jokainen tabletti on koostumukseltaan samanlainen. Jokainen tabletti siis sisältää saman määrän vaikuttavia aineita.
  • Jos yksivaiheisessa tabletissa on alle 30 mikrogrammaa estrogeenia, sitä kutsutaan vähähormoniseksi.
  • Ehkäisytableteissa on korkeintaan 50 mikrogrammaa estrogeenia.

Mitä vähemmän estrogeenia tabletti sisältää, sitä pienempi on haittavaikutusten riski.

  • Monivaiheinen ehkäisytabletti: Tässä tablettityypissä vaikuttavia aineita on tableteissa eri määrä. Toisissa tableteissa estrogeenia tai keltarauhashormonia on vähän enemmän kuin toisissa. Monivaiheinen tabletti jäljittelee kuukautiskierron luonnollista hormonitoimintaa. Erilaiset tabletit tunnistaa niiden eri väreistä.
  • Minipilleri: On myös ehkäisyvalmisteita, jotka sisältävät vain yhtä hormonia (keltarauhashormonia). Nämä niin sanotut minipillerit ovat kevyempiä, aiheuttavat harvemmin haittavaikutuksia, ja niitä voi käyttää myös imetyksen aikana.

Ehkäisytablettien käyttö
Ehkäisytabletti on oikein käytettynä erittäin luotettava ehkäisymenetelmä. Eri tabletteja käytetään eri tavoin. Useimpia otetaan 1 tabletti päivässä 3 viikon ajan. Sen jälkeen seuraa taukoviikko, eli tabletteja ei oteta 7 päivään. Tämän viikon aikana alkavat vuodot, jotka muistuttavat kuukautisia, mutta ovat yleensä melko vähäiset. Niitä kutsutaan tyhjennysvuodoiksi. Ehkäisysuoja pysyy yllä myös tämän taukoviikon ajan. On olemassa myös tabletteja, joita käytetään ilman taukoviikkoja. Tällöin tabletteja otetaan päivittäin, ja kun liuska on tyhjä, seuraava liuska aloitetaan välittömästi. Tablettien tyypistä riippuen tyhjennysvuotoja esiintyy silti. Ehkäisytabletin teho lakkaa nopeasti. Kun ehkäisyvalmisteen käyttö lopetetaan, raskaaksi voi tulla melko nopeasti.

Ehkäisytabletti muihin tarkoituksiin
Joskus naiset käyttävät ehkäisytabletteja myös muista syistä kuin raskauden ehkäisemiseksi. Syitä voivat olla kuukautishäiriöt kuten hyvin runsaat vuodot, kovat kuukautiskivut tai hyvin epäsäännöllinen kuukautiskierto. Tabletti korvaa luonnolliset kuukautiset vähäisillä, säännöllisillä tyhjennysvuodoilla, jolloin kuukautisvaivat vähenevät.

Ehkäisytableteilla kuukautisia voidaan siirtää. Se voi olla hyödyllistä, jos on menossa vaikkapa leikkaukseen, lomalle tai urheilukilpailuihin tai kuukautiset tulevat muusta syystä huonoon aikaan.

Jälkiehkäisytabletti
Jälkiehkäisytabletti ei ole sama asia kuin tavallinen ehkäisytabletti. Niin sanottu ”katumuspilleri” on tarkoitettu ainoastaan raskauden ehkäisyyn suojaamattoman seksin jälkeen. Jälkiehkäisytabletti sisältää tietyn määrän hormoneja, jotka estävät munasolun irtoamisen ja/tai hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohtuun. Tällöin raskaus ei voi alkaa. Tabletti on kuitenkin otettava mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa mutta viimeistään 3–5 päivän sisällä suojaamattomasta yhdynnästä.

Ehkäisyinjektio
Naiset, joille tablettien ottaminen päivittäin on hankalaa, voivat valita injektioruiskeen. Tällöin hormonit injektoidaan kehoon, minkä jälkeen raskaaksi ei voi tulla 12 viikkoon. Ehkäisyruiskeen antaa lääkäri tai sairaanhoitaja.

Ehkäisykapseli
Hormoni-implantaatti on pieni sauva, joka asetetaan olkavarteen ihon alle. Implantaatti vapauttaa päivittäin pienen määrän hormoneja. Se antaa jatkuvan ehkäisysuojan kolmeksi vuodeksi. Ehkäisykapselin asettaa lääkäri tai sairaanhoitaja.

Ehkäisylaastarit
Käytettäessä ehkäisylaastareita hormonit imeytyvät verenkiertoon ihon kautta. Laastari vaihdetaan kerran viikossa. Kolmen viikon välein pidetään taukoviikko, jonka aikana alkavat tyhjennysvuodot.

Ehkäisyrengas
Emättimeen asetettava rengas vapauttaa hormoneja emättimen limakalvoihin. Rengas pidetään paikoillaan kolme viikkoa, joiden jälkeen seuraa taukoviikko. Rengas on helppo asettaa ja poistaa itse. Se viedään emättimeen samaan tapaan kuin tamponi.

Hormonikierukka
Kierukan englanninkielinen lyhenne IUD tulee sanoista Intra Uterine Device (kohdunsisäinen ehkäisin). Se on pieni muoviankkuri, jonka lääkäri asettaa kohtuun. Kierukka vapauttaa päivittäin pienen määrän keltarauhashormonia, mikä antaa jatkuvan ehkäisysuojan. Hormonikierukka tulee vaihtaa 5 vuoden välein.

Ei-hormonaaliset ehkäisymenetelmät
Raskautta voidaan ehkäistä myös ilman hormoneja. Estemenetelmät kuten kondomi tai pessaari ovat tähän erittäin sopivia. Yksi ei-hormonaalinen ehkäisymenetelmä on kuparikierukka. Ei-hormonaaliset ehkäisymenetelmät eivät aiheuta haittavaikutuksia ja niitä voivat turvallisesti käyttää myös imettävät naiset.

Estemenetelmät: Estemenetelmissä estetään siittiöiden pääseminen kohtuun. Nämä ehkäisyvälineet muodostavat kirjaimellisesti esteen siemennesteen ja kohdun välille.

Valittavana on erilaisia menetelmiä:

  • Kondomi: Kondomi on toistaiseksi ainoa miehille tarkoitettu ei-pysyvä ehkäisykeino. Kondomit ovat turvallisia, jos niitä käytetään ohjeiden mukaan. Kondomin etu on, että ehkäisyn lisäksi se suojaa myös sukupuolitaudeilta. Kondomeja on monen tyyppisiä ja kokoisia. Niistä voi valita sellaisen, joka sopii hyvin ja tuntuu miellyttävältä.
  • Naisten kondomi: Naisten kondomi on eräänlainen pussi, jossa on kumirengas. Kondomi asetetaan emättimeen ennen yhdyntää (enintään 24 tuntia). Seksuaalista kanssakäymistä ei siis tarvitse keskeyttää sen vuoksi, toisin kuin miesten kondomia käytettäessä. Myös naisten kondomi suojaa sukupuolitaudeilta.
  • Pessaari: Pessaari on kumihuppu, joka asetetaan kohdunsuulle. Sen saa asettaa paikoilleen enintään 2 tuntia ennen yhdyntää. Pessaaria on aina käytettävä yhdessä siittiöitä tuhoavan geelin kanssa. Yhdynnän jälkeen pessaari on jätettävä paikoilleen emättimeen vielä 6 tunniksi. Vasta silloin voi olla varma, että kaikki siittiöt ovat kuolleet ja huppu voidaan turvallisesti poistaa.
  • Kuparikierukka: Kuparikierukka on pieni ankkurin muotoinen esine, joka asetetaan kohtuun. Kierukka vapauttaa jatkuvasti pieniä määriä kuparia. Se häiritsee siittiöiden toimintaa, jolloin hedelmöittymistä ei tapahdu. Kuparikierukka suojaa ei-toivotulta raskaudelta noin 5–10 vuoden ajan. Kierukan asettaa kohtuun lääkäri.

Pysyvä ehkäisy
Sterilisaatio on lopullinen ehkäisykeino. Tässä toimenpiteessä hedelmällisyys poistetaan pysyvästi. Sterilisaation jälkeen lapsia ei siis periaatteessa voi enää saada. Sen vuoksi sterilisaatio on tarkoitettu vain ihmisille, jotka eivät halua (lisää) lapsia. Sterilisaatio voidaan tehdä sekä miehille että naisille.

Miehen sterilisaatio
Vasektomiassa (miehen sterilisaatiossa) siemenjohtimet katkaistaan. Tällöin siemennesteessä ei enää ole siittiöitä eikä hedelmöitystä voi tapahtua. Toimenpiteen suorittaa urologi.

Naisen sterilisaatio
Kun nainen valitsee sterilisaation, häneltä tukitaan munanjohtimet. Tällöin hedelmälliset munasolut eivät enää pääse kosketuksiin siittiöiden kanssa. Nykyisin lääkäri suorittaa toimenpiteen tekemällä vatsaan 2 pientä viiltoa (laparoskopia).

Sekä miehen että naisen sterilisaatio tehdään polikliinisesti. Kotiin pääsee siis samana päivänä.

Vaihtoehtoinen ehkäisymenetelmä: kausittainen pidättäytyminen

Yksi keino välttää raskautta käyttämättä tavanomaisia ehkäisyvälineitä on kausittainen pidättäytyminen yhdynnästä. Tässä menetelmässä lasketaan, milloin nainen on hedelmällinen. Hedelmällisessä vaiheessa seksiä ei harrasteta lainkaan tai vain estemenetelmää (kondomi tai pessaari) käyttäen. Naisen hedelmällisen ajan voi laskea eri tavoilla:

Ruumiinlämmön mittaaminen

Munasolun irtoamisen aikaan naisen ruumiinlämpö nousee hiukan. Mittaamalla ruumiinlämpö päivittäin on mahdollista laatia henkilökohtainen hedelmällisyysprofiili. Saatavana on erityisiä lämpömittareita ja laitteita, jotka suorittavat laskutoimitukset. Menetelmää voi tietysti soveltaa myös käsin.

Jotta ruumiinlämmön vaihtelut saa kartoitettua luotettavasti, lämpö on mitattava joka päivä samaan aikaan. Eri vuorokaudenaikoina ruumiinlämpö voi olla eri tasolla, minkä vuoksi mittaustulos ei ole yhtä luotettava. Myös eri tekijät kuten alkoholi, liian vähäinen uni tai liika stressi saattavat vaikuttaa mittaustuloksiin.

Kohdunkaulan erite

Munasolun irtoamisen aikaan kohdunkaulan limakalvon koostumus muuttuu. Tarkkailemalla emättimestä vuotavaa eritettä päivittäin voi päätellä, onko nainen hedelmällinen. Limakalvon eroja ei kuitenkaan aina ole helppo nähdä.

Kalenterimenetelmä

Jos kuukausikierto on säännöllinen, myös munasolu irtoaa (ja hedelmällinen jakso alkaa) aina tiettyyn aikaan. Kun kiertoa seurataan kalenterin avulla, hedelmälliset ajat pystytään ennakoimaan. Jos kuukautiskierto kuitenkin on epäsäännöllinen, hedelmällisen ajan kartoittaminen on paljon hankalampaa.

Takaisin ylös