Kilpirauhassairaudet

    Kilpirauhanen on kaulan alueella sijaitseva rauhanen, joka erittää hormoneja. Yleisimpiä kilpirauhassairauksia ovat kilpirauhasen liikatoiminta ja vajaatoiminta. Ne voivat aiheuttaa erilaisia oireita kuten tarmottomuutta ja laihtumista.

    Kuinka Dokteronline toimii?

    1. 1
      Valitset itse hoitosi

      Tutustu vaihtoehtoihin ja valitse tarpeisiisi sopiva hoito.

    2. 2
      Opastamme sinua kaikissa vaiheissa
      Lääkäri käy läpi lääketieteellisen kyselysi ja lähettää
      reseptisi kumppaniapteekkiin.
    3. 3
      Helppo toimitus kotiin

      Pakettisi toimitetaan kotiovellesi helposti ja nopeasti.

    Lue lisää

    Mikä on kilpirauhanen?

    Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulassa henkitorvea vasten. Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnalle ja kasvulle. Valmistaakseen kilpirauhashormoneja kilpirauhanen tarvitsee jodia, joka on siksi välttämätön osa ruokavaliotamme. Sitä saamme esimerkiksi leivän sisältämästä jodipitoisesta suolasta, kalasta ja kananmunista. Tämä jodi kulkeutuu veren mukana kilpirauhaseen, ja kilpirauhanen suodattaa jodin verestä hormonituotantoa varten.
    Kilpirauhashormoneilla on tärkeä tehtävä kaikkien solujen aineenvaihdunnassa. Aineenvaihdunta tarkoittaa ravinnon imeytymistä ja sen muuttamista energiaksi. Energia on välttämätöntä koko kehon toiminnalle, ja siitä syystä kilpirauhanen on erittäin tärkeä elin.

    On yleistä, että kilpirauhanen toimii liian hitaasti tai päinvastoin liian nopeasti. Tällöin on kyse kilpirauhasen vajaatoiminnasta (hypotyreoosi) tai liikatoiminnasta (hypertyreoosi). Tällöin hormoneja erittyy joko liikaa tai liian vähän. Vajaatoimintaa esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä, ja vanhetessa sen todennäköisyys kasvaa.

    Mistä kilpirauhassairaudet tunnistaa?

    Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy mm. seuraavia oireita:

    • Painon nousu
    • Väsymys ja tarmottomuus
    • Alhainen syke
    • Paleleminen herkästi ja usein
    • Ummetus
    • Hiusten lähtö
    • Turvotus silmäluomissa ja kasvoissa
    • Kilpirauhasen suurentuminen
    • Äänen muuttuminen
    • Kuiva ja kalpea iho
    • Epäsäännölliset kuukautiset
    • Keskittymisvaikeudet
    • Psyykkiset oireet
    • Lihaskivut

    Oireita on paljon ja monenlaisia, koska kilpirauhasen tuottamat hormonit päätyvät verenkiertoon ja vaikuttavat sitä kautta koko elimistöön. Joissakin tapauksissa sairautta ei ole helppo tunnistaa, koska oireet eivät ole kovin selviä.

    Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy mm. seuraavia oireita:

    • Hikoilu
    • Väsymys
    • Sydämentykytykset
    • Levottomuus
    • Laihtuminen
    • Ripuli
    • Vapina
    • Lämmin ja nihkeä iho
    • Suurentuneet ja pullistuneet silmät
    • Kilpirauhasen suurentuminen
    • Epäsäännölliset kuukautiset
    • Lisääntynyt ruokahalu
    • Unettomuus

    Mikä kilpirauhassairauksia aiheuttaa?

    Kuten yllä selitettiin, on tehtävä ero liian hitaasti ja liian nopeasti toimivan kilpirauhasen välillä. Vajaatoiminnan syy on useimmissa tapauksissa autoimmuunisairaus. Tällöin elimistö tuottaa vasta-aineita omaa kilpirauhastaan vastaan, minkä seurauksena kilpirauhasesta erittyy liian vähän hormoneja. Tämä autoimmuunisairaus on nimeltään Hashimoton tauti. Tämän taudin seurauksena kilpirauhasen toiminta lakkaa lopulta kokonaan. Tauti on krooninen, ja sitä esiintyy pääasiassa naisilla.

    Muita kilpirauhasen vajaatoiminnan syitä voivat olla synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus, kilpirauhasleikkaus, kaulan alueen sädehoito, litiumia tai jodia sisältävien lääkkeiden käyttö tai radiojodihoito. Lisäksi kilpirauhassairauden mahdollisuus on suurempi, jos sitä esiintyy suvussa, tai se voi puhjeta synnytyksen jälkeen. Myös kilpirauhasen liikatoiminnan takana on useimmiten autoimmuunisairaus, Gravesin tauti. Tässä tautimuodossa kilpirauhanen tuottaa päinvastoin liikaa hormoneja.

    Miten kilpirauhassairauksia voi ehkäistä?

    Koska kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niille ei voi itse tehdä paljoakaan. Ottakaa kuitenkin yhteyttä lääkäriin, jos saatte hoitoa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja teillä esiintyy seuraavia oireita:

    • Hitaus
    • Paleleminen
    • Silmäluomien turvotus
    • Hiusten lähtö
    • Kuiva iho

    Näitä oireita saattaa aiheuttaa kilpirauhashormonien puutos.

    Ottakaa yhteyttä lääkäriin myös, jos teillä on seuraavia oireita:

    • Hermostunut ja levoton olo
    • Rintakivut
    • Päänsärky
    • Hikoilu
    • Laihtuminen
    • Mielialojen vaihtelut
    • Ripuli

    Näitä oireita saattaa aiheuttaa kilpirauhashormonien liikaeritys.

    Voiko kilpirauhassairauksia hoitaa itse?

    Koska kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkehoitoa, niille ei voi itse tehdä paljoakaan. On kuitenkin tärkeää, että naiset, joilla on raskaustoiveita, saavat hoitoa kilpirauhasen liikatoimintaan ennen raskaaksi tulemista. Veren liian suuri kilpirauhashormonipitoisuus voi nimittäin aiheuttaa riskejä lapselle, esimerkiksi kasvun hidastumista ja kallon epämuodostumia. Kun arvot saadaan normaalille tasolle, raskaaksi on turvallista tulla. Lisäksi tärkeää on terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta yleiskunnon parantamiseksi. Tupakoitsijoilla, jotka kärsivät kilpirauhasen liikatoiminnasta, on suurempi silmien turvotuksen riski.

    Miten kilpirauhassairauksia hoidetaan?

    Kun potilas tulee lääkärin vastaanotolle mahdollisten kilpirauhasongelmien takia, lääkäri määrää ensimmäiseksi verikokeen todetakseen, toimiiko kilpirauhanen oikein.
    Siinä tarkastellaan kahta veriarvoa: T4 (vapaa tyroksiini, kilpirauhashormoni) ja TSH (tyreotropiini, kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni). Normaali T4-arvo on 9,0–24,0 pmol/l ja TSH-arvo 0,4–4,0 mU/l. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa veren T4-arvo on koholla ja TSH-arvo alentunut. Kilpirauhasen liikatoiminnassa veren T4-arvo on liian alhainen ja TSH-arvo liian korkea.

    Keinotekoinen kilpirauhashormoni

    Kilpirauhasen vajaatoimintaa pystytään hyvin hoitamaan keinotekoisella kilpirauhashormonilla, esim. levotyroksiinilla. Jos vajaatoiminta johtuu Hashimoton taudista, kilpirauhasleikkauksesta tai radiojodihoidosta, suurella todennäköisyydellä potilas joutuu käyttämään kilpirauhaslääkkeitä koko loppuikänsä. Tavallisesti tabletteja otetaan kerran päivässä aina samaan kellonaikaan tyhjään vatsaan. Jos olette alle 60-vuotias eikä teillä ole sydänvaivoja, lääkitys aloitetaan useimmiten heti suurella annoksella. Jos kuitenkin olette yli 60-vuotias tai teillä on sydänvaivoja, aloitusannos on matala ja sitä lisätään vähitellen. Koska levotyroksiinilääkkeitä on eri vahvuisia merkistä ja pakkauksesta riippuen, on tärkeää, että käytätte aina samaa merkkiä.

    Lääkitys

    Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella. Lääkäri neuvottelee kanssanne teille parhaiten sopivasta hoidosta. Päätökseen vaikuttavat mm. mahdolliset haitat ja henkilökohtainen tilanteenne, esimerkiksi lapsitoiveet. Jos liikatoimintaa päätetään hoitaa lääkkeillä, saatte todennäköisesti aluksi tiamatsolia, levotyroksiinia tai vastaavaa lääkettä kilpirauhasen toiminnan pysäyttämiseksi. Sitä voidaan käyttää yhdessä beetasalpaajien kanssa, jos kärsitte runsaista sydämentykytyksistä tai hikoilusta. Noin kuuden viikon jälkeen arvot tutkitaan uudelleen ja saatte lääkkeenä keinotekoista kilpirauhashormonia, esimerkiksi levotyroksiinia.

    Tavallisesti tabletteja otetaan kerran päivässä aina samaan kellonaikaan tyhjään vatsaan. Arvot tutkitaan taas kuuden viikon kuluttua, jolloin annostusta tarvittaessa muutetaan. Tavanomaisen lääkehoidon sijaan voidaan valita myös titraaminen, jolloin potilas saa matalan annoksen tiamatsolia. Sen antaa sisätautilääkäri. Koska levotyroksiinilääkkeitä on eri vahvuisia merkistä ja pakkauksesta riippuen, on tärkeää käyttää aina samaa merkkiä. Jos hoidoksi valitaan radiojodi, potilaalle annetaan sairaalassa tätä ainetta sisältävää juomaa. Aine kulkeutuu veren mukana kilpirauhaseen ja vaikuttaa nopeasti. Jodin säteilyn vaikutuksesta kilpirauhasen toiminta lakkaa. Menetelmä on turvallinen, koska radioaktiivinen aine tulee itsestään ulos virtsan mukana.

    Hoidon haittapuoli on, että myöhemmin kilpirauhasen toiminta saattaa hidastua liikaa ja lääkitys on kuitenkin tarpeen. Ottakaa myös huomioon, että ette saa tulla raskaaksi kuuteen kuukauteen radiojodin nauttimisen jälkeen.

    Leikkaus

    Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa myös leikkauksella. Tällöin kilpirauhasesta poistetaan osa. Leikkauksen etuja on, että henkitorveen kohdistuva paine ja turvotus vähenevät, mutta riskinä on se, että kilpirauhanen alkaa myöhemmin toimia liian hitaasti, jolloin lääkitys kuitenkin on tarpeen. Riskinä on myös krooninen käheys, jos kilpirauhasen läpi kulkeva hermo vaurioituu.

    Sekä vajaa- että liikatoiminnan hoidossa saattaa kestää useamman kuukauden, ennen kuin lääkkeen sopiva annostus löytyy. Gravesin taudissa verikoe otetaan tavallisesti kolmen kuukauden välein. Lääkitys voidaan mahdollisesti keskeyttää hetkeksi, minkä jälkeen veriarvot on jälleen tutkittava tietyin väliajoin. Noin puolella potilaista kilpirauhanen toimii tämän jälkeen pysyvästi hyvin. Jos lääkehoidon keskeytyksen jälkeen sairaus kuitenkin uusiutuu, hoitoa on jatkettava joko lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella.

    Riskit ja haittavaikutukset

    Tiamatsolin mahdollisia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, nivelkivut ja ihottuma. Harvinainen haittavaikutus on valkosolujen liian nopea väheneminen. Levotyroksiinin haittavaikutuksia ovat hikoilu, sydämentykytykset, rintakivut ja ripuli. Lisäksi muilla käyttämillänne lääkkeillä voi olla vaikutusta kilpirauhaslääkitykseen. Lääkkeet voivat estää tai voimistaa toistensa vaikutusta, mikä voi olla haitallista. Kertokaa siis aina lääkärille, jos käytätte muita lääkkeitä.

    Kuten yllä on kuvattu, kaikilla kilpirauhasen liikatoiminnan hoitomuodoilla on omat etunsa ja haittapuolensa. Varsinkin kannattaa huomioida, että jonkin ajan kuluttua kilpirauhasen toiminta saattaa hidastua, ja lääkitys keinotekoisilla kilpirauhashormoneilla on kuitenkin tarpeen.

    Takaisin ylös