AccountBasket
Dokteronline brand
CheckNopea toimitus kotiovelle
CheckLuotettava
CheckAmmattimainen ja asiantunteva

Kipu

Kipu on yleisin vaiva, jonka lääkäri kohtaa. Se toimii varoitusmerkkinä, joka kertoo, että kehossamme on jotain vialla. Kehossamme on kipuhermoja, jotka ärsytyksen sattuessa lähettävät signaalin aivoihin. Kipu pakottaa "lepäämään tai jättämään rauhaan", mikä auttaa vaurioituneen kudoksen paranemisessa.

Kipua ei voi mitata tarkasti, ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Kipu voi johtua erilaisista ärsykkeistä, joilla kaikilla on omat kipu- tai ärsytyskynnyksensä. Terveillä ihmisillä samanlaiset ärsykkeet, kuten kuumuus, aiheuttavat usein samanlaisia tuntemuksia.

Mitä ovat kivun syyt?

Kivun syyt voivat vaihdella haavasta tai finnistä aina hapenpuutteeseen verisuonessa. Lisäksi kipu voi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta, ja mielentila voi vaikuttaa siihen, miten kipu koetaan. Paras tapa päästä eroon kivusta on poistaa sen syy, mutta tämä ei aina ole mahdollista. Tällöin kipua voidaan hoitaa esimerkiksi lääkkeillä. Hoito riippuu kivun luonteesta, voimakkuudesta ja vaikutuksesta elämään.

Millaisia kiputyyppejä on olemassa?

Karkeasti ottaen kipu voidaan jakaa neljään tyyppiin: nosiseptiivinen kipu, neuropaattinen kipu, psykogeeninen kipu ja krooninen kipu.

Nosiseptiivinen kipu

Nosiseptiivinen kipu johtuu kudosvauriosta. Vapautuvat aineet ärsyttävät kipuhermoja, jotka välittävät signaalin aivoihin. Jos kipu on peräisin ihosta, lihaksista, luista tai sidekudoksesta, kyseessä on somaattinen kipu. Tämä kipu on terävää ja sen alkuperä on usein helppo paikantaa. Jos kipu on peräisin sisäelimistä, sitä kutsutaan viskeraaliseksi kivuksi. Tämä kipu on usein tylppää, jomottavaa ja sen syy voi olla vaikea paikantaa.

Neuropaattinen kipu

Neuropaattinen kipu johtuu hermosolujen vauriosta. Tätä kipua kuvataan usein polttavaksi, teräväksi ja aaltoilevaksi. Syyt voivat vaihdella. Diabeetikoilla on suurempi riski tämän tyyppiseen kipuun, mutta myös potilailla, joilla on herpesviruksen aiheuttama infektio, kuten vyöruusu, erityisesti jos infektio ilmenee myöhemmällä iällä. Tämä kipu hoidetaan eri tavalla kuin akuutti kipu. Neuropaattinen kipu jaetaan ääreishermojen neuropaattiseen kipuun eli perifeeriseen neuropaattiseen kipuun ja keskushermoston, kuten aivojen, aivorungon ja selkäytimen, neuropaattiseen kipuun.

Psykogeeninen kipu

Psykogeenisellä kivulla ei ole selvästi havaittavaa fyysistä syytä, mutta sillä on psyykkinen tausta. Potilas ohjataan usein erikoislääkärille, joka voi pitkän prosessin jälkeen selvittää syyn. Uskomukset, pelot ja traumaattiset muistot voivat johtaa tähän kipuun. Potilailla on usein ratkaisemattomia ongelmia, jotka voivat olla mahdollinen syy.

Krooninen kipu

Kroonisesta kivusta puhutaan, kun kipu kestää yli puoli vuotta. Tämä on yleisempää iän myötä, ja väestön ikääntyessä potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä kipu vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun pitkällä aikavälillä.

Mitkä ovat mahdolliset (lääkehoidolliset) hoitokeinot?

Ensimmäinen askel kivun hoidossa on poistaa sen syy. Lisäksi suositellaan pysymään liikkeessä kivusta huolimatta, mutta liiallista rasitusta tulee välttää.

Ota kipulääkettä säännöllisesti ja riittävän suurina annoksina. Tämä auttaa hallitsemaan kipua paremmin.

Jos tilanne paranee, on suositeltavaa vähitellen palata päivittäisiin toimintoihin.

Tietyt lääkkeet, kuten parasetamoli ja heikommat NSAID-lääkkeet (esim. ibuprofeeni, diklofenaakki tai naprokseeni), ovat helposti saatavilla ja tuttuja lähes jokaisessa kodissa.
Nämä lääkkeet tulee annostella oikein, ja niitä voidaan ottaa useita kertoja päivässä lääkkeen vaikutuksen keston mukaan.

Jos kipu jatkuu useita päiviä tai itsehoitolääkkeet eivät riitä, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Lääkärit noudattavat Maailman terveysjärjestön (WHO) kipuportaikkoa akuutin ja kroonisen nosiseptiivisen kivun hoidossa:

Vaihe 1: Ensisijainen kipulääke on parasetamoli oikeassa annoksessa. Terveillä aikuisilla tämä on 3 kertaa päivässä 1000 milligrammaa.
Akuutissa lihas- ja nivelkivussa ensin parasetamoli tai paikallisesti käytettävä NSAID-voide, -geeli tai -emulsio.

Vaihe 2: Jos parasetamoli ei riitä, voidaan käyttää NSAID-lääkettä (diklofenaakki, ibuprofeeni tai naprokseeni). Potilaan ominaisuudet tulee ottaa huomioon. Tietyt riskiryhmät, kuten diabeetikot, munuaisongelmista kärsivät ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavat, tulisi välttää näitä lääkkeitä. Joskus voidaan valita injektio. Yhdistä tarvittaessa NSAID parasetamoliin kipua lievittävän vaikutuksen tehostamiseksi. Kun kipu vähenee riittävästi, suositellaan myös lääkityksen vähentämistä.

Vaihe 3: Tramadoli. Tämä on heikosti vaikuttava opioidi. Mahdollisuuksien mukaan yhdistä parasetamoliin ja NSAID-lääkkeeseen, jos tramadoli yksin ei riitä. Myös tässä tapauksessa lääkitystä tulisi vähentää, kun kipu vähenee riittävästi.

Vaihe 4: Vahvasti vaikuttavat opioidit. Näitä voivat olla tabletit tai laastarit, jotka sisältävät vaikuttavaa ainetta.

Vaihe 5: Vahvasti vaikuttavien opioidien subkutaaninen tai laskimonsisäinen annostelu.
Tietyissä kiputyypeissä tavalliset kipulääkkeet eivät tehoa. Esimerkiksi migreeni on tällainen tapaus. Tuki- ja liikuntaelimistön kipujen kohdalla lääkäri voi tarvittaessa ohjata fysioterapeutille.

Neuropaattista kipua hoidetaan yleensä lääkkeillä, jotka vaikuttavat hermojen ärsykkeen välitykseen. Näitä lääkkeitä määrätään joskus myös muihin sairauksiin, kuten epilepsiaan ja masennukseen. Hoito voi kestää päiviä tai viikkoja ennen kuin tuloksia saavutetaan. Lisäksi on muita vaihtoehtoja, kuten hermoradan estäminen ja/tai kortikosteroidi-injektiot. Ota yhteyttä lääkäriin, jos epäilet, että kyseessä on neuropaattinen kipu.

Psykogeenisen kivun hoito toteutetaan usein lääkärin lisäksi psykologisilla hoidoilla.
Kroonisen kivun hoito on monimutkaisempaa, koska siihen liittyy vahva psyykkinen tekijä. Tällaisessa kivussa lääkäri voi olla tärkeä keskustelukumppani ja ohjata sietokykyä sekä tarjota ratkaisuja. Kipulääkkeiden lisäksi voidaan valita lääkkeitä, jotka vaimentavat tai siedättävät kipuärsykettä. Kipu voidaan käsitellä eräänlaisena masennuksena. Ota yhteyttä lääkäriin, jos kyseessä on tämän tyyppinen kipu.

Lisäriskit ja sivuvaikutukset

Akuutin ja kroonisen nosiseptiivisen kivun hoidossa parasetamolin käyttöä suositellaan, koska sen sivuvaikutusten riski on huomattavasti pienempi kuin muiden kipulääkkeiden. NSAID-lääkkeiden käytössä suositellaan mahdollisimman pientä annostusta, ja eri NSAID-lääkkeiden yhdistämistä tulee välttää suuremman sivuvaikutusriskin vuoksi. Tramadolin käytössä on huomioitava, että se voi vaikuttaa negatiivisesti ajokykyyn ja liikenneturvallisuuteen. Vasta kahden viikon käytön jälkeen vakioannoksella tramadoli on liikenneturvallinen. Tramadolin pitkäaikaisessa käytössä on riippuvuuden ja vieroitusoireiden riski. Tämä voidaan välttää vähentämällä käyttöä asteittain eikä lopettamalla sitä äkillisesti.

Lähteet
Takaisin alkuun