Diabetes (sokeritauti)

Diabetes eli sokeritauti on krooninen aineenvaihduntasairaus. Sen lääketieteellinen nimi on diabetes mellitus. Diabetesta sairastavilla verensokeri on liian korkea, koska keho ei pysty pitämään verensokeritasoa normaalina. Tunnetuimpia diabeteksen muotoja ovat:

• Tyypin 1 diabetes
• Tyypin 2 diabetes
• Raskausdiabetes
• MODY-muodot (yksittäisen geenin poikkeavuudesta johtuva diabetes nuorilla)
• LADA (hitaasti kehittyvä tyypin 1 diabetes, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää haiman solujen kimppuun)
• Muut muodot, kuten haiman vaurioitumisen aiheuttama diabetes

Diabeteksella voi olla monia syitä, eikä kaikkia syitä vielä tunneta. Tämän vuoksi sairautta ei aina voida ehkäistä. Syyt vaihtelevat diabetestyypin mukaan. Tyypin 1 diabeteksen mahdollisia syitä ovat:

• Virukset
• Perinnöllinen alttius

Tyypin 2 diabeteksen mahdollisia syitä ovat:

• Ravinto
• Elämäntavat
• Perinnöllinen alttius
• Ylipaino

Eri diabetestyyppien oireet voivat muistuttaa toisiaan, mutta niiden ilmenemistahti riippuu tyypistä. Tyypin 2 diabetes on usein vaikeammin tunnistettavissa. Esimerkkejä oireista, jotka voivat viitata diabetekseen, ovat:

• Voimakas jano
• Näköongelmat, kuten sumea tai heikentynyt näkö
• Tiheä virtsaamistarve
• Huonosti paranevat haavat
• Toistuvat infektiot

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen liittyvillä sivuilla kerrotaan tarkemmin kullekin sairaudelle tyypillisistä oireista. Joillakin ihmisillä on suurempi riski sairastua diabetekseen, esimerkiksi jos sitä esiintyy suvussa. Tunnistatko diabeteksen oireita? Suosittelemme varaamaan ajan lääkäriltä. Verikokeella lääkäri voi nopeasti selvittää, onko kyseessä diabetes. On tärkeää aloittaa hoito mahdollisimman pian.

Valitettavasti tyypin 1 diabetesta ei voida parantaa, koska kyseessä on autoimmuunisairaus. Yleisen terveyden kannalta tupakoinnin lopettaminen, terveellinen paino, liikunnan lisääminen ja terveellinen ruokavalio ovat kuitenkin hyödyllisiä. Hyvillä elämäntavoilla voi olla vaikutusta tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.

Jos lääkäri on todennut diabeteksen, hän käy kanssasi läpi mahdolliset hoitomuodot. Hoitomuodot riippuvat terveydentilastasi, elämäntavoistasi ja mieltymyksistäsi.

Diabetespotilaita kehotetaan usein muuttamaan elämäntapojaan. Terveellinen ruokavalio, liikunnan lisääminen ja painonpudotus ylipainon yhteydessä ovat tärkeitä toimenpiteitä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja riittävä liikunta voivat vähentää lääkityksen tarvetta (aina lääkärin kanssa neuvotellen). Lisäksi sivuvaikutusten riski voi pienentyä. Komplikaatioiden, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä voidaan myös vähentää tai lykätä.

Insuliinin käyttö voi aiheuttaa sivuvaikutuksia ja riskejä, jotka liittyvät yleensä yli- tai alilääkitykseen.

Tärkeimmät sivuvaikutukset ovat:

• Liian alhainen verensokeritaso: jos pistät liikaa insuliinia, verensokeritaso voi laskea liian alas (hypo). Myös voimakas fyysinen rasitus, liian vähäinen syöminen, myöhäinen ruokailu tai insuliinin pistäminen eri kohtaan kuin tavallisesti voivat johtaa liian alhaiseen verensokeriin. Tunnistat tämän oireista, kuten nälkä, kalpeus, vapina, hikoilu, ärtyneisyys, väsymys, huimaus ja päänsärky. Hoitamattomana hypo voi johtaa pyörtymiseen.
• Liian korkea verensokeritaso: jos pistät liian vähän insuliinia, verensokeritaso voi nousta liian korkeaksi (hyper). Tämä voi johtua myös sairaudesta, stressistä tai unohtuneesta annoksesta. Oireita ovat tiheä virtsaamistarve, runsas juominen, jano ja väsymys. Pitkään jatkuva korkea verensokeritaso voi aiheuttaa verisuoni- ja hermovaurioita.
• Pieni riski yliherkkyydestä insuliinille tai sen lisäaineille, kuten säilöntäaineille.
• Näön heikkeneminen ensimmäisten kuukausien aikana. Tämä johtuu siitä, että silmät sopeutuvat muuttuneeseen verensokeritasoon. Yleensä tämä menee itsestään ohi.
• Pistoskohdat, kuten kovat kohdat tai kyhmyt iholla. Älä pistä insuliinia enää näihin kohtiin, koska verensokerin hallinta voi vaikeutua. Pistoskohdat häviävät yleensä itsestään, mutta tähän voi mennä muutama kuukausi tai vuosi.

Lääkäri kertoo aina, kuinka usein verensokeritaso tulee mitata. Diabeetikoilla normaali verensokeritaso on usein paastotilassa 4–8 mmol/l. Päivän aikana tämä arvo on usein alle 10 mmol/l. Muuttuuko arvo yllättäen? Ota yhteyttä lääkäriin.

Tyypin 1 diabetesta ei voida ehkäistä, koska sen syitä ei vielä tunneta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi voit kuitenkin tehdä paljon. Jos kärsit ylipainosta, painonpudotus voi merkittävästi pienentää diabeteksen riskiä. Lisäksi oikeilla elämäntavoilla ja ruokavaliolla voit pienentää riskiä huomattavasti.

https://www.diabetesfonds.nl/over-diabetes/wat-is-diabetes 

https://www.diabetes.nl/wat-is-diabetes 

https://www.dvn.nl/diabetes 

https://www.apotheek.nl/klachten-ziektes/diabetes-mellitus