Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö ei enää tuota insuliinia. Tyypin 2 diabeteksessa elimistö puolestaan tuottaa insuliinia, mutta se ei pysty säätelemään verensokeria normaalisti. Insuliini on tärkeä hormoni, joka auttaa säätelemään verensokeritasoa. Ilman insuliinia kehon solut eivät saa viestiä siitä, että niiden pitäisi ottaa sokeria verestä. Tämän seurauksena verensokeri nousee liian korkeaksi.

Kehomme tarvitsee glukoosia energianlähteeksi. Haiman tuottama insuliini auttaa siirtämään glukoosia verestä soluihin. Tyypin 1 diabetesta sairastavien on siksi pistettävä insuliinia. Tämä sairaus alkaa usein jo lapsuudessa tai nuorella iällä. Joskus se on perinnöllistä, mutta tarkkaa syytä ei vielä tunneta.

Tyypin 1 diabetes aiheuttaa useita selkeitä oireita, jotka ilmenevät usein muutaman viikon sisällä sairauden puhkeamisesta. Näitä oireita voivat olla:

• Voimakas jano;
• Kuiva suu;
• Väsymys;
• Näön heikkeneminen;
• Tiheä virtsaamistarve;
• Painonlasku.

Hoito aloitetaan yleensä insuliinilla, minkä jälkeen oireet yleensä lievittyvät. Insuliinin pistämisen jälkeen oireita voi kuitenkin edelleen esiintyä, jos verensokeritaso on epätasapainossa. Pistämisen vaikutus voi vaihdella henkilöstä ja tilanteesta riippuen.

Jos verensokeri nousee liian korkeaksi tai laskee liian matalaksi, oireet voivat palata. Pitkäaikainen insuliinin puute voi johtaa ketoasidoosiin (veren happamoituminen). Liiallinen insuliini puolestaan voi aiheuttaa hypoglykemian eli liian alhaisen verensokerin.

Tyypin 1 diabeteksen tarkkoja syitä ei vielä tunneta. On kuitenkin havaittu, että perinnöllisyydellä voi olla merkitystä, vaikka suvussa ei olisi diabetesta. Sairaus johtuu immuunijärjestelmän virheestä, jonka seurauksena elimistö hyökkää omia solujaan vastaan.

Koska haima ei enää tuota insuliinia, insuliinin puute on korvattava. Tämä tehdään insuliinikynällä tai insuliinipumpulla. Insuliinia on eri tyyppejä, jotka kaikki alentavat verensokeria eri nopeuksilla. Näitä ovat:

• Erittäin lyhytvaikutteinen insuliini (vaikutusaika 4–5 tuntia);
• Lyhytvaikutteinen insuliini (vaikutusaika 6–8 tuntia);
• Keskipitkävaikutteinen insuliini (maksimivaikutus 4–8 tunnin kuluttua, vaikutus kestää vielä muutaman tunnin);
• Pitkävaikutteinen insuliini (vaikuttaa tasaisesti noin 24 tunnin ajan);
• Sekainsuliinit (nopean ja pitkävaikutteisen insuliinin yhdistelmä), joita käytetään yleensä 2 kertaa päivässä.

Lääkäri määrittää, mikä insuliinityyppi sopii sinulle parhaiten, kuinka usein ja kuinka paljon sitä tulee annostella. Ennen insuliinin pistoa verensokeri on aina mitattava. Tämä voidaan tehdä verensokerimittarilla, sormenpäästä otettavalla verinäytteellä tai sensorilla, joka mittaa verensokerin jatkuvasti. Mittaustulos saadaan muutamassa sekunnissa.

Insuliinia pistetään usein vatsaan, reisiin, pakaroihin tai käsivarsiin, riippuen käytetystä insuliinista. Älä pistä suoraan lihakseen, koska tällöin insuliini imeytyy nopeammin ja sen vaikutusaika lyhenee. Vaihda pistoskohtaa säännöllisesti, jotta vältät kovettumien ja arpikudoksen muodostumisen.

Kuten kaikilla lääkkeillä, myös tyypin 1 diabeteksen hoidossa käytettävillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, oksentelua tai ripulia. Lisäksi yli- tai alilääkitys voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:

• Liian alhainen verensokeri (hypoglykemia): Liiallinen insuliini voi johtaa liian alhaiseen verensokeriin. Myös suuri fyysinen rasitus, liian vähäinen syöminen, myöhäinen syöminen tai insuliinin pistäminen eri kohtaan kuin tavallisesti, voivat aiheuttaa hypoglykemian. Oireita ovat nälkä, päänsärky, vapina, hikoilu, ärtyneisyys, väsymys, huimaus ja kalpeus. Jos hypo jää hoitamatta, se voi johtaa pyörtymiseen.
• Liian korkea verensokeri (hyperglykemia): Liian vähäinen insuliini voi nostaa verensokeria liikaa. Tämä voi aiheuttaa tiheää virtsaamistarvetta, voimakasta janoa ja väsymystä. Pitkällä aikavälillä hyper voi vaurioittaa verisuonia ja hermoja.

Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ovat:

• Näön heikkeneminen insuliinin käytön ensimmäisinä kuukausina. Tämä johtuu siitä, että silmät totuttelevat uuteen verensokeritasoon. Näkö palautuu yleensä itsestään.
• Pistoskohtiin voi muodostua kovettumia tai kyhmyjä. Vältä pistämästä näihin kohtiin uudelleen, sillä insuliini imeytyy niissä nopeammin, mikä voi aiheuttaa verensokerin vaihtelua. Kovettumat häviävät usein itsestään, mutta tähän voi mennä jopa vuosi.
• Joissain tapauksissa henkilö voi olla yliherkkä insuliinille tai lääkkeen muille ainesosille.

Koska tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, sen ehkäisemiseksi ei voi tehdä paljoakaan. Lääkärit suosittelevat kuitenkin terveellisiä elämäntapoja, kuten:

• Tupakoinnin lopettaminen
• Painonpudotus, jos on ylipainoa
• Terveellinen ruokavalio
• Riittävä liikunta

Vähentämällä hiilihydraattien määrää ja liikkumalla säännöllisesti voit pienentää sivuvaikutusten riskiä. Näin voidaan myös vähentää tai viivästyttää diabeteksen tai lääkityksen aiheuttamia komplikaatioita.

Glukoositaso nousee, kun syöt tai juot hiilihydraatteja, kuten keksejä, leivonnaisia, perunoita tai pastaa. Myös tunteet ja liikunta voivat vaikuttaa glukoositasoon. Yritä ottaa nämä asiat huomioon arjessasi.

Koska tyypin 1 diabeteksen tarkkoja syitä ei vielä tunneta, sitä ei voida ehkäistä. Immuunijärjestelmä hyökkää haiman insuliinia tuottaviin soluihin, minkä seurauksena elimistö lopettaa insuliinin tuotannon. Valitettavasti tälle ei voi tehdä mitään.

https://www.dvn.nl/diabetes/behandelingen/diabetes-medicatie 

https://www.diabetes.nl/diabetes-type-1 

https://www.dvn.nl/diabetes/soorten-diabetes/diabetes-type-1 

https://www.apotheek.nl/klachten-ziektes/diabetes-mellitus