Kilpirauhasvaivat

Hypotyreoosissa voi olla esimerkiksi tällaisia oireita:

• Painonnousu;
• Väsymys ja uupumus;
• Hidas syke;
• Herkkä palelemaan;
• Ummetus;
• Hiustenlähtö;
• Turvonneet silmäluomet ja kasvot;
• Suurentunut kilpirauhanen;
• Äänenmuutokset;
• Kuiva ja kalpea iho;
• Epäsäännölliset kuukautiset;
• Keskittymisvaikeudet;
• Psyykkiset oireet;
• Lihaskipu.

Oireita on paljon, koska kilpirauhasen tuottamat hormonit päätyvät vereen ja vaikuttavat koko kehoon. Sairautta ei aina ole helppo tunnistaa, varsinkaan jos oireet eivät ole selviä.

Hypertyreoosissa voi olla esimerkiksi tällaisia oireita:

• Hikoilu;
• Väsymys;
• Sydämentykytys;
• Levottomuus;
• Laihtuminen;
• Ripuli;
• Vapina;
• Lämmin ja kostea iho;
• Suurentuneet ja pullottavat silmät;
• Suurentunut kilpirauhanen;
• Epäsäännölliset kuukautiset;
• Lisääntynyt ruokahalu;
• Unettomuus.

Kuten aiemmin selitettiin, pitää erottaa kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta. Hypotyreoosin syy on useimmiten autoimmuunisairaus. Silloin elimistö tekee vasta-aineita omaa kilpirauhasta vastaan, minkä seurauksena kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormoneja. Useimmiten autoimmuunisairauden aiheuttaa Hashimoton tauti. Tässä sairaudessa kilpirauhanen lakkaa lopulta kokonaan toimimasta. Sairaus on krooninen ja sitä esiintyy erityisesti naisilla.

Muita hypotyreoosin syitä voi olla: kilpirauhastulehdus synnytyksen jälkeen, kilpirauhasleikkaus, kaulan sädehoito, litium- tai jodipitoisten lääkkeiden käyttö tai radiojodihoito. Lisäksi riski kilpirauhassairauden kehittymiseen kasvaa, jos sitä esiintyy suvussa tai synnytyksen jälkeen. Myös hypertyreoosin syy on yleensä autoimmuunisairaus, nimeltään Basedowin tauti (Gravesin tauti). Tässä tapauksessa kilpirauhanen tuottaa liikaa hormoneja.

Koska sekä hypotyreoosi että hypertyreoosi ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkitystä, et voi itse tehdä juuri mitään niiden ehkäisemiseksi. Ota kuitenkin yhteyttä lääkäriin, jos sinua hoidetaan hypotyreoosin takia ja saat seuraavia oireita:

• Hitaus;
• Herkkä palelemaan;
• Turvonneet silmäluomet;
• Hiustenlähtö;
• Kuiva iho.

Nämä oireet voivat johtua kilpirauhashormonien puutteesta.

Ota myös yhteyttä lääkäriin, jos saat seuraavia oireita:

• Hermostuneisuus ja levottomuus;
• Rintakipu;
• Päänsärky;
• Hikoilu;
• Laihtuminen;
• Mielialanvaihtelut;
• Ripuli.

Nämä oireet voivat johtua liiallisesta kilpirauhashormonien määrästä.

Koska sekä hypotyreoosi että hypertyreoosi ovat vakavia sairauksia, jotka vaativat lääkitystä, et voi itse tehdä juuri mitään niiden hoitamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että naiset, jotka haluavat tulla raskaaksi ja joilla on hypertyreoosi, hoidetaan ensin. Liian suuri määrä kilpirauhashormonia veressä voi aiheuttaa riskejä vauvalle, kuten hidastunutta kasvua ja kallon kehityshäiriöitä. Kun arvot ovat taas normaalit, on turvallista tulla raskaaksi. Lisäksi on tärkeää syödä terveellisesti ja monipuolisesti sekä liikkua säännöllisesti. Näin voit tuntea olosi virkeämmäksi. Myös tupakoivilla henkilöillä, joilla on hypertyreoosi, on suurempi riski silmien (lisääntyvään) pullistumiseen.

Jos hakeudut lääkärille epäillessäsi kilpirauhasongelmia, lääkäri määrää ensin verikokeen, jolla voidaan todeta kilpirauhasen toimintahäiriö.

Verikokeessa katsotaan kahta arvoa: vapaan T4:n (kilpirauhashormoni) ja TSH:n (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) määrää. Normaalisti vapaa T4 on välillä 9,0–24,0 pmol/l ja TSH välillä 0,4–4,0 mU/l. Hypotyreoosissa vapaan T4:n määrä veressä on alentunut ja TSH:n määrä kohonnut. Hypertyreoosissa vapaan T4:n määrä veressä on liian korkea ja TSH:n määrä alentunut.

Keinotekoinen kilpirauhashormoni

Hypotyreoosia voidaan hoitaa hyvin keinotekoisella kilpirauhashormonilla, kuten Levothyroxine. Jos hypotyreoosin syynä on Hashimoton tauti, kilpirauhasleikkaus tai radiojodihoito, on todennäköistä, että joudut käyttämään kilpirauhaslääkkeitä koko loppuelämäsi ajan. Yleensä tabletit otetaan kerran päivässä samaan aikaan ja tyhjään vatsaan. Jos olet alle 60-vuotias etkä kärsi sydänongelmista, hoito aloitetaan yleensä suurella annoksella. Jos olet yli 60-vuotias tai sinulla on sydänongelmia, aloitetaan pienellä annoksella, jota nostetaan vähitellen. Koska Levothyroxine-lääkkeen vahvuus voi vaihdella merkin tai pakkauksen mukaan, on tärkeää käyttää aina samaa merkkiä.

Lääkitys

Hypertyreoosia voidaan hoitaa lääkkeillä, radioaktiivisella jodilla tai leikkauksella. Lääkäri päättää kanssasi, mikä hoito sopii sinulle parhaiten. Tämä riippuu muun muassa mahdollisista haitoista ja omasta tilanteestasi, kuten lapsitoiveesta. Jos valitaan lääkitys, saat todennäköisesti ensin Thiamazolia tai Levothyroxinea, vastaavaa lääkettä, jolla pyritään pysäyttämään kilpirauhasen toiminta. Tätä voidaan käyttää yhdessä beetasalpaajan kanssa, jos sinulla on paljon oireita, kuten sydämentykytys ja hikoilu. Noin kuuden viikon kuluttua arvosi tarkistetaan ja saat lääkkeen, jossa on keinotekoista kilpirauhashormonia, kuten Levothyroxine.

Yleensä tabletit otetaan kerran päivässä samaan aikaan ja tyhjään vatsaan. Sen jälkeen arvosi tarkistetaan uudelleen 6 viikon kuluttua, jolloin annostusta voidaan tarvittaessa muuttaa. Näiden lääkkeiden sijaan voidaan valita myös titraus, jolloin saat pienen annoksen Thiamazolia. Tämän antaa sisätautilääkäri. Koska Levothyroxine-lääkkeen vahvuus voi vaihdella merkin tai pakkauksen mukaan, on tärkeää käyttää aina samaa merkkiä. Jos valitaan radiojodihoito, sairaalassa juodaan nestettä, joka sisältää tätä ainetta. Se kulkeutuu verenkierron kautta kilpirauhaseen ja vaikuttaa nopeasti. Jodin säteilyn ansiosta kilpirauhanen lakkaa toimimasta. Tämä menetelmä on turvallinen, koska radioaktiivinen aine poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Tämän hoidon huonona puolena on, että kilpirauhanen voi vuosien kuluttua alkaa toimia liian hitaasti, jolloin joudut kuitenkin käyttämään lääkkeitä. Huomioi myös, että radiojodihoidon jälkeen ei saa tulla raskaaksi kuuteen kuukauteen.

Leikkaus

Lopuksi hypertyreoosia voidaan hoitaa leikkauksella, jossa poistetaan osa kilpirauhasesta. Tämän etuina ovat henkitorven paineen ja turvotuksen väheneminen, mutta riskinä on, että kilpirauhanen alkaa myöhemmin toimia liian hitaasti, jolloin joudut kuitenkin käyttämään lääkkeitä. Lisäksi on riski kroonisesta käheydestä, jos kilpirauhasen läpi kulkeva hermo vaurioituu.

Sekä hypotyreoosin että hypertyreoosin hoidossa voi kestää useita kuukausia ennen kuin oikea lääkitysannos löytyy. Basedowin taudissa veriarvosi tarkistetaan yleensä kolmen kuukauden välein. Voit mahdollisesti pitää taukoa lääkityksestä, minkä jälkeen veriarvosi tarkistetaan eri välein. Noin puolet ihmisistä saa tämän jälkeen pysyvästi hyvin toimivan kilpirauhasen. Jos sairaus palaa lääkityksen lopettamisen jälkeen, hoitoa jatketaan lääkkeillä, radiojodihoidolla tai leikkauksella.

Thiamazolin mahdollisia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, nivelkipu ja ihottuma. Harvinainen haittavaikutus on valkosolujen määrän liian nopea lasku. Levothyroxinen haittavaikutuksia ovat hikoilu, sydämentykytys, rintakipu ja ripuli. Lisäksi muut käyttämäsi lääkkeet voivat vaikuttaa kilpirauhaslääkitykseesi. Ne voivat heikentää tai voimistaa toistensa vaikutusta, mikä voi olla haitallista. Kerro siis aina lääkärillesi, jos käytät muita lääkkeitä.

Kuten aiemmin kuvattiin, hypertyreoosin eri hoidoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Erityisesti se, että kilpirauhanen voi ajan myötä alkaa toimia liian hitaasti, jolloin joudut kuitenkin käyttämään keinotekoisia kilpirauhashormoneja.