Unihäiriöt: mikä oikeasti auttaa?

Mahdolliset unihäiriöiden syyt

Usein heräily, liian aikainen herääminen ja pitkä nukahtamisaika viittaavat huonoon uneen. Unettomuudesta puhutaan, kun nämä oireet esiintyvät vähintään kolme kertaa viikossa ja niillä on haitallisia vaikutuksia päivällä, kuten väsymystä tai lisääntynyttä ärtyneisyyttä. Unihäiriöiden taustalla voi olla monia syitä, kuten:   

• Väärät nukkumistottumukset: liian myöhään nukkumaan meneminen, päiväunet, raskas liikunta myöhään illalla tai epäsäännöllinen unirytmi.   
• Elämäntavat: epätasapainoinen ruokavalio, vähäinen liikunta, liiallinen tai myöhäinen kofeiinin käyttö, tupakointi ja alkoholi.   
• Kipu sairauksien tai vammojen vuoksi: esimerkiksi päänsärky, luunmurtumat tai niveltulehdus.   
• Vaihdevuodet: hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa monille naisille huonon unen.   
• Murehtiminen ennen nukkumaanmenoa: kun ulkoiset ärsykkeet vähenevät pimeässä, huolestuttavat ajatukset voivat vallata mielen.   
• Stressi ja ahdistus: tutkimukset osoittavat, että stressi ja ahdistuneisuushäiriöt vaikuttavat merkittävästi nukahtamiseen ja unen jatkumiseen.   
• Lääkkeet ja sairaudet voivat myös aiheuttaa unihäiriöitä.   

On tärkeää selvittää (vakavien) unihäiriöiden syy, jotta voidaan löytää ratkaisu. Voit aina kääntyä lääkärin puoleen keskustellaksesi oireistasi ja mahdollisista hoitovaihtoehdoista. Elämäntapamuutokset, ravintolisät tai lääkkeet voivat auttaa unettomuuden hallinnassa.   

Miten elämäntavat voivat auttaa nukkumaan paremmin

Elämäntavoilla on suuri vaikutus unen kestoon ja laatuun. Ravitsemus, liikunta ja nukkumistottumukset voivat vaikuttaa merkittävästi yöuneen. Tässä muutamia käytännön vinkkejä unen parantamiseksi:   

• Tasapainoinen ruokavalio: syö kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, terveellisiä rasvoja ja juo vettä. Vältä tupakointia, alkoholia ja kofeiinia myöhään päivällä. Älä juo liikaa vettä juuri ennen nukkumaanmenoa, jotta vältyt yölliseltä heräämiseltä vessaan.   
• Tarkista nukkumistottumuksesi: mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä, käytä makuuhuonetta vain nukkumiseen ja sammuta näytöt tuntia ennen nukkumaanmenoa. Luo rentouttava iltarutiini ennen nukkumaanmenoa.   
• Riittävä liikunta: auttaa vähentämään stressiä ja edistää yleistä fyysistä ja henkistä hyvinvointia.   
• Hengitysharjoitukset: auttavat kehoa rentoutumaan ja rauhoittavat mieltä.   

Jos nämä vinkit eivät riitä, ravintolisät tai lääkkeet voivat olla mahdollisia apukeinoja. On kuitenkin aina tärkeää selvittää oireiden perimmäinen syy. Ravintolisät ja lääkkeet ovat väliaikaisia tukitoimia ja niitä tulisi käyttää lääkärin valvonnassa.   

Parempi ja pidempi yöuni ravintolisillä?

Ravintolisät voivat auttaa parantamaan unen laatua tai pidentämään unta. Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen niiden käyttöä. Jotkut ravintolisät voivat olla vuorovaikutuksessa lääkkeiden kanssa tai aiheuttaa sivuvaikutuksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että tietyt luonnolliset apukeinot voivat parantaa unta, kuten:   

• Melatoniini: hormoni, joka säätelee unta ja on tärkeä osa vuorokausirytmiämme. Keskustele lääkärin kanssa ennen tämän lisäravinteen käyttöä, sillä pitkäaikainen käyttö voi heikentää kehon luonnollista melatoniinin tuotantoa.   
• Magnesium: mineraali, joka on tärkeä monille kehon prosesseille. Joidenkin tutkimusten mukaan magnesium voi vaikuttaa unen määrään ja laatuun.   
• Valeriaana: pienet tutkimukset osoittavat, että se voi parantaa unen laatua ja auttaa nukahtamaan. Lisää tutkimusta tarvitaan pitkäaikaisvaikutusten ja mahdollisten sivuvaikutusten ymmärtämiseksi.   
• Glysiini: aminohappo, joka lisää serotoniinin vapautumista. Tämä hormoni auttaa kehoa rentoutumaan ja voi parantaa unen laatua. Lisää tutkimusta tarvitaan glysiinin ja unen välisen suoran yhteyden ymmärtämiseksi.   
• L-teaniini: aminohappo, joka voi auttaa vähentämään ahdistusta, stressiä ja unihäiriöitä.   

Jos ravintolisät ja elämäntapamuutokset eivät tuota toivottua tulosta ja kärsit edelleen (vakavista) unihäiriöistä, keskustele lääkärin kanssa oireistasi. Lääkkeitä määrätään vain poikkeustapauksissa vakavan unettomuuden hoitoon.   

Mitkä lääkkeet auttavat unettomuuteen?

Joskus voi olla tarpeen käyttää lääkkeitä unihäiriöiden tilapäiseen ratkaisemiseen tai lievittämiseen. Lääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa riippuvuutta, joten niitä ei määrätä helposti. Joissakin tapauksissa niin sanottuja bentsodiatsepiineja käytetään vakavien unihäiriöiden hoitoon. Etusijalla ovat lyhytvaikutteiset lääkkeet, kuten brotitsolaami, lopratsolaami, tsopikloni tai tsolpideemi. Näitä määrätään lyhytaikaiseen käyttöön, sillä niiden terapeuttinen vaikutus heikkenee kahden viikon jälkeen. Lääkäri voi suositella niitä, jos kyseessä on lyhytaikainen vakava unettomuus tai jos se johtaa vakavaan toimintakyvyn heikkenemiseen päivällä.  

Miten unilääkkeet toimivat?

Useimmat unilääkkeet vaikuttavat aivoihin, rentouttavat lihaksia, rauhoittavat ja aiheuttavat uneliaisuutta. Lyhytvaikutteisia lääkkeitä käytetään erityisesti nukahtamisongelmiin. Pitkävaikutteisia lääkkeitä määrätään pääasiassa unen jatkumisen varmistamiseksi. On hyvä tietää, että uneliaisuus voi jatkua myös päivällä. Ennen lääkkeiden käyttöä on tärkeää tarkastella esimerkiksi elämäntapoja ja unirutiineja, sillä lääkkeisiin liittyy riippuvuuden ja sivuvaikutusten riski.  

Mitkä ovat yleisimmät sivuvaikutukset?

Kaikilla lääkkeillä voi olla enemmän tai vähemmän sivuvaikutuksia. Riippuen unilääkkeen tyypistä, yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat:   

• Uneliaisuus (myös päivällä);   
• Ummetus tai ripuli;   
• Huimaus;   
• Päänsärky;   
• Heikkouden tunne;   
• Väsymys;   
• Vatsakipu;   
• Närästys.   

Unilääkkeiden käyttöä ei suositella, jos olet yliherkkä jollekin niiden ainesosista.   

Älä odota unihäiriöiden kanssa

Kärsitkö unihäiriöistä tai jopa vakavasta unettomuudesta? Älä odota, vaan hakeudu lääkärin apuun. Dokteronline-palvelussa voit täyttää verkkokyselyn oireistasi ja löytää sopivan hoitosuunnitelman. Yksi yhteistyölääkäreistämme arvioi hakemuksesi ja auttaa löytämään parhaan hoitomuodon, lääkkeillä tai ilman.